Osa 1. Yhteistyöverkostot

Yhteistyöverkostot

 

Miten opettaja osaa toimia koulutuksen yhteistyöverkostoissa?

Verkostoitumisessa ei kannata olla turhan ujo ja konservatiivinen. Yllättävien yhteistyökumppaneiden kanssa voi syntyä ainutlaatuisia ideoita. Nettikeskustelut ja blogimaailma ovat oivia keinoja tavoittaa oman alan ihmisiä ja hengenheimolaisia.

Opettajalla voi olla fyysisissä ja digitaalisissa verkostoissa hyvinkin erilaisia rooleja. Yleisin lienee asiantuntija (oppilaitoksen edustajana), mutta myös aktiivinen sisällöntuottaja substanssin ulkopuolella. Verkostoissa opettaja on joukkoälyn opastaja ja yhteisöllisen (uuden) tiedon rakentaja, hän motivoi verkostojäseniä elinikäiseen oppimiseen, opastaa aidon ja luotettavan tiedon lähteille ja kannustaa osallistumaan. Toisaalta, tietoinen valinta verkostorooliksi voi hyvin olla seuraaja tai jopa vain kurkistelija.

Sosiaalisen median palveluissa on kaksi tapaa ihmisten välisten verkostojen rakentamiseen:

 

• julkisen profiilin seuraaminen eli kontakti ei vaadi molemminpuolista hyväksymistä (englanniksi käytetään usein nimitystä follower)
• kaverikontakti eli molempien hyväksymä suhde (englanniksi friend). (Rongas 2012.)
 
 

Perusverkostot  

Ammatillisten oppilaitosten yksi perustehtävä on tehdä yhteistyötä opiskelijoiden huoltajien, työelämän, muiden oppilaitosten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Näiden lisäksi tehdään yhteistyötä erilaisten järjestöjen ja muiden ammattitaidon kehittymistä tukevien väliorganisaatioiden kanssa. Samoin perusverkostoihin kuuluvat oppilaitoksen sisäiset verkostot, eli osastojen välinen yhteistyö.

Opetussuunnitelman yhteinen osa määrittää yhteistyöverkostot yleisellä tasolla ja koulutusalakohtaiset  verkostot avautuvat perehdyttämisvaiheessa. Jokainen ammatillinen opettaja voi tämän lisäksi luoda omia ja liittyä osaksi yhteistyöverkostoja substanssinsa ja työhistoriansa kautta esimerkiksi kodin ja koulun yhteistyön käynnistämiseksi on valmis keskustelupohja työskentelyä helpottamaan.

 

 

Hankkeet

Hanketoiminta on keskeinen osa ammatillisen oppilaitoksen verkostoitumista ja auttaa sitä saavuttamaan tuloskortin (tuloksellisuusmittarit) sitovat tavoitteet. Hankkeet ovat keskeisiä myös verkostoitumisen kokeilu- ja pioneeritoiminnassa, jossa erilaisille toimintamalleille vasta haetaan ratkaisua. Hankkeiden rahoitus haetaan oppilaitoksen ulkopuolelta.

 

 

Välineet

Oppilaitokset määrittävät tavoiteohjelmaansa koulutusalojen sitovat tavoitteet. Yleinen linja on tietotekniikan käytön lisääminen ja käytön tehostaminen. Mobiililaitteet ja sosiaalinen media ovat verkostoitumisen tätä päivää. Henkilökunnan tietoteknisten taitojen kasvattaminen ja asenneilmastoon vaikuttaminen lisäävät verkostoitumisen mahdollisuuksia merkittävästi.

 

 

Ammatillinen opettaja

 

Opetusalan organisaatioiden ja eri hallintojen alojen välinen yhteistyö, oppilaitoksen ja sidosryhmien verkostot ja opettajien oppilaitosrajat ylittävät yhteistyöryhmät ovat joitakin esimerkkejä opetusalan verkostoista. (Rongas 2012.) Koulutuksen yhteistyöverkostoissa ammatilliselta opettajalta edellytetään avointa mieltä ja kiinnostusta tekniikkaan, muihin verkoston jäseniin ja verkoston fokukseen. Luovuus ja rohkeus eivät ole haitaksi ja ripaus tekemisen paloa antaa verkostotyöskentelylle lisäarvoa.   

Opettajuus määrittää ammatillisen opettajan rooleja. Oppilaitoksen sisällä toimivat oppilashuollon, erityisopetuksen ja oman ammattialan sidosryhmäverkostot. Ryhmänohjaajan verkostot laajenevat kodin suuntaan ja oppilaitoksen sisällä atto-opettajiin. Ryhmänohjaajalle tulevat myös työssäoppimisen yhteistyöverkostot ja sitä kautta työelämäyhteydet koulun ulkopuolelle tai koulun sisällä.  

 

 

Mitä hyötyä on erilaisista yhteistyöverkostoista opettajalle, oppilaitokselle, Opiskelijalle, entäpä työelämälle kuulua koulutus verkostoihin?

Virtuaalimaailman avulla voidaan lisätä opetuksen globaalisuutta, monikulttuurisuutta ja monikielisyyttä. Luokkahuoneen voi tarvittaessa laajentaa eri oppilaitoksen kansainväliseksi yhteistyöverkostoksi, jossa opiskelija on aktiivinen toimija. Toisistaan kaukana olevat ryhmät pystyvät tekemään reaaliaikaista yhteistyötä. Virtuaalimaailman käyttäminen on järkevää, mikäli sen avulla pystyy rikastamaan oppimisprosessia. (Suominen & Nurmela, 2011. 216 - 217.)

 

 

Oppilaitoksille yhteistyöverkostojen hyötyjä ovat joustavuus, asiakaslähtöisyyden parantaminen, koulutuksen laadun ja sisällön parantaminen, valmistuvien opiskelijoiden määrän kasvaminen, ensimmäisen ja toisen siirtymän varmistaminen. Kun vanhemmat otetaan dialogisesti mukaan nuorten opintoihin, myös koti säilyttää vastuun nuoren opintojen etenemisestä.

Yhteistyöverkostojen hyödyt opettajille edesauttavat opettajaa kehittämään ja kehittymään jatkuvasti, mahdollistaen elinikäisen oppimisen. Yhteistyöverkostojen avulla opettajan tiedot pysyvät ajan tasalla ja opettaja saa tukea päätöksientekoon. Verkostotoiminnan avulla  opettaja saa mahdollisuuden osaamisen ajan tasalla pysymiseen ja kehittymiseen, vertaispohdintaan ja ajatusten vaihtoon sekä olemassa olevan tiedon vahvistumiseen ja uuden tiedon luomiseen yhteisöllisesti. Verkostotoiminta tarjoaa myös monipuolisuutta työympäristöön.

Yhteistyöverkostojen hyödyt opiskelijoille mahdollistavat opiskelijoille työelämään sijoittumisen valmistumisen jälkeen ja mahdollisesti jo opiskeluaikana. Yhteistyöverkostojen avulla varmistetaan opiskelijan erinäisten tukien jatkuminen kotipaikkakunnilla myös valmistumisen jälkeen. Anne Rongaksen (2012) mielestä opiskelijalle verkostot voivat olla oppimisympäristöjä ja tiedonhankinnan paikkoja. Verkostoista voi olla tukea myös opintopolun nivelvaiheissa. Verkostojen kautta opiskelija saa tuntumaa mahdollisesta jatko-opiskelun suunnasta sekä tuntumaa suunnitellusta ammattialasta. Valmistuneiden opiskelijoiden osalta alumnitoiminnan kautta olla mukana verkostoissa ja näin toimien luoda yhden linkin oppilaitoksen ja työelämän välille. Kansainvälinen verkostoituminen parantaa kielitaitoa ja antaa vertailupohjaa asioihin. Kansainvälisistä verkostoista voi noukkia myös tuoreita ideoita omaan toimintaan.

Verkostomaisen työskentelyn kautta opiskelija saa oppimiseen monenlaista hyötyä:

 

 

• keinoja yhdistää ihmisissä oleva tietämys ja voimavarat
• tarvittavan tiedon nopea saavuttaminen
• pienryhmää rikkaampi yhteiskehittely ja ongelmanratkaisu
• vertaistuki ja -palaute oppimistehtävissä
• sosiaalisen säätelyn apu aikatauluissa ja prosesseissa mukana pysymiseen
• etäopiskelun tukeminen ja rikastaminen
• esikuvien ja mentoreiden löytäminen ja välitön vuorovaikutusmahdollisuus heidän kanssaan
• päällekkäisen työn välttämisestä seuraava ajankäytön järkeistäminen. (Rongas 2012)
 
 

Yhteistyöverkostojen hyödyt työelämälle mahdollistavat alasta innostuneiden ja alalla pärjäävien nuorten osaajien sijoittumisen työelämään. Tästä esimerkkinä vuosittaiset taitaja kilpailut, joissa myös työelämän edustajat ovat edustettuina ja valitsemassa parhaimmistoa työelämään. Verkostojen avulla työelämän tarpeet tulevat kuulluiksi ja huomioiduiksi opetuksen sisältöä ja tavoitteita suunniteltaessa.

 

Anne Rongaksen (2012) mukaan verkostojen avulla työelämä voi

 

• löytää uusia toimintaideoita

• toteuttaa erilaisia asioita kustannustehokkaasti
• hankkia kätevästi oleellista informaatiota
   
• välttää päällekkäistä työtä
   
• vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin
   
• selvittää ongelmia ja
• oppia uutta.

Elinkeinolle (työelämä) yhteistyöverkostojen hyödyt näkyvät mm. uusien työntekijöiden ja ammattitaitoisen henkilökunnan saatavuudessa, uuden tiedon ja osaamisen lisääntymisessä, verkostotoiminnan myötä alueellisen näkyvyyden ja  tunnettuuden lisääntymisessä. Hyötyjä on löydettävissä myös yritysten omien toimintojen kehittämisestä/kehittymisestä.

Verkostoihin kannattaa suhtautua myös kriittisesti, jotta yksityisyyden ja ammatillisuuden välinen ero on selvä.Yksityisen ja ammatillisen sekoittuminen on joidenkin mielestä sosiaalisen median verkostojen hankala puoli. Miten suhtautua Facebook-kaveripyyntöihin? Toiset ihmiset käyttävät palvelua vain yksityiselämässään, toiset taas ammatillisesti. Entä miten suhtautua opiskelijoiden tai opettajien kaveripyyntöihin? Jokaisen tulee itse ratkaista nämä rajanvedot. (Rongas 2012.)

Minkälaisia ovat opiskelijoiden verkostot?

Opiskelijoiden verkostot toimivat opiskelijoiden voimavarana. Oppilaitoksen opiskelijat muodostavat keskenään verkostoja, työssäoppimispaikat puolestaan tarjoavat loistavan verkoston opiskelijoille työelämään. Hyvin verkostoituneiden opiskelijoiden työllistymismahdollisuudet parantuvat huomattavasti. Opiskelijoilla on verkostorooleja myös oppilaitosten hanketoiminnassa. Valitut opiskelijat osallistuvat hankkeiden operatiiviseen toimintaan (mm. ohjausyhmän kokoukset) ja edustavat näkemyksillään koko oppilaskuntaa.

Onko opettajilla ja opiskelijoilla yhteiset verkostot?

Työelämän verkostot, opiskelijoiden huoltajat, opettajat, TE-keskukset, kuntoutusyhteistyö, Kela. Digiverkostoissa opettajat ja oppilaat voivat kuulua useihin samoihin (asiantuntija-) verkostoihin kuten myös aiemmin mainituissa hanketoiminnoissa. .

Mitkä organisaatiot tukevat verkostoitumista?

Opetussuunnitelmapohjaiset verkostot tukevat ammatillisen opettajan verkostoitumista ja luovat valmiuden organisoitua. Näitä ovat työelämäyhteistyötä tukevat alakohtaiset ammatilliset neuvottelukunnat, kehittämiskumppanuuteen keskittyvä yhteistyö muiden oppilaitosten kanssa ja kansainväliseen toimintaan keskittyvä KV-organisaatio.

Oppilashuollon verkostot ovat myös opetussuunnitelmapohjaisia ja niitä ovat erityisopetuksen koordinoinnin verkostot, moniammatillisen tiimin säännölliset jaksotapaamiset ja niitä ennakoiva yhteistyö.  

Lähteitä ja ajatusten aktivoijia:

 

 

Rongas, A. 2012. Verkostoituminen ja vertaistyöskentely. Viitattu 30.3.2014. http://www.edu.fi/materiaaleja_ja_tyotapoja/tvt_opetuksessa/mika_ihmeen_sosiaalinen_media/verkostoituminen_ja_vertaistyoskentely

Suominen, R & Nurmela, S. 2011. Verkko-opettaja. Helsinki: WSOYpro Oy.