Alueellinen vaikuttavuus
Miten alueellinen vaikuttavuus toteutuu?
Oppilaitosten strategioihin on useimmiten kirjattuna yhteiskunnallinen vaikuttavuus sekä alueen kehittäminen. Työelämälähtöisen koulutuksen lisäksi, alueellinen vaikuttavuus toteutuu toiminta-alueella sijoittuvien valmistuneiden opiskelijoiden sekä aktiivisen kehitys-, innovaatio- ja tutkimustoiminnan yhteisvaikutuksesta. Koulutusohjelma kokonaisuudet ovat usein suunniteltu vastaamaan alueen elinkeinorakennetta. Alueellinen vaikuttavuus toteutuu alueen eri toimijoiden (työssäoppimispaikat, alueen oppilaitokset, muut alueen yhteistyöverkostot) välisissä yhteistyön muodoissa. Näitä voivat olla myös erilaiset alueelliset hankkeet.
Oppilaitokset järjestävät myös kilpailuja esimerkiksi FUAS-liittouman ammattikorkeakoulujen yhteistyönä järjestämä SENSE on monialainen liikeideakilpailu, joka luo uusia ideoita, kehittää innovatiivisia liikeideoita sekä innostaa ja tarjoaa työkalut innovaatioiden luomiseen. Opiskelijat haastetaan ja kannustetaan tuotteistamaan ideansa liike ideoiksi.
Miten alueellinen vaikuttavuus näkyy?
Alueellista vaikuttavuutta on mahdollista tutkia usealla eri ulottuvuuksilla, joissa kaikissa myös ammatillisella opettajalla on henkilökohtaisen vaikuttamisen mahdollisuuksia. Tarkasteltavia ulottuvuuksia voivat olla:
- palveluista ja osaamisesta tiedottaminen
- palvelujen merkitys alueen kilpailukyvylle
- vaikutus alueen työllisyyteen
- vaikutus yrittäjyyteen alueelle
- merkitys alan tunnettuuteen ja kehittämiseen alueella
Salminen (2013) kirjoittaa, että aluekehitystoiminnan tulosten merkitys ja vaikutukset elinkeino- ja innovaatioympäristöön näkyvät alueen osaamistason nostamisessa, jossa opiskelijat jo opiskeluaikanaan vaikuttavat alueen kehittymiseen ja valmistuttuaan ovat osaavana ja motivoituneena työvoimana alueen käytössä. Aikuis- ja täydennyskoulutus sekä ammattikorkeakoulujen kehittämät uudet toimintamallit puolestaan edistävät työllistymistä alueella. Uudet ja avoimet innovatiiviset toimintatavat nähdään kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistajina.
Ammattikorkeakoulu vaikuuttaa siis alueensa kilpailukykyyn ja hyvinvointiin tuottamalla ennakoivasti ja tuloksellisesti korkeakoulutettuja asiantuntijoita ja toimijoita työelämään sekä uudistamalla alueensa osaamista. Tärkeä merkitys aluekehityksen onnistumisessa onkin kaikkien mahdollisten osapuolten vuorovaikutteinen kehitysyhteistyö ja yhteistyö ylipäätään.
Miten voin ammatillisena opettajana huomioida opetuksessa alueellisen vaikuttavuuden?
Oppilaitoksen saadessa koulutuksen järjestämisluvan laaditaan opetushallituksen opetussuunnitelman perusteiden pohjalta oppilaitoskohtainen opetussuunnitelma. Tässä kohdassa opettajan alueellinen tietämys ja tuntemus nousee suureen arvoon ja vaikuttaa siihen kuinka oppilaitoksen opetuksessa tullaan alueellisuus huomioimaan. Erilaisiin alueellisiin muutoksiin reagoinnissa tärkeässä roolissa on opettajan oma aktiivisuus työelämän kanssa. Opetuksessaan opettaja pyrkii siis vaikuttamaan ja huomioimaan alueellisuuden aktiivisella toiminnalla työelämän jäsenten kanssa sekä yhteistyön edistämisellä ja toteutuksella esim. kutsumalla työelämän asiantuntijaluennoitsijoita tunneilleen luennoitsijoiksi. Lisäksi opetusaineiston peilaaminen alueellisuuteen on tärkeää.
Miten ammatillinen opettaja toteuttaa käytännössä työelämän kehittämis- ja palvelutehtävää sekä osallistua aluekehitykseen?
Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävää opettaja toteuttaa mm. laatimalla opetussuunnitelmia oikeita työelämän tarpeita vastaaviksi ja vaikuttaa osaltaan oppilaiden valmistumiseen (kannustaminen, motivointi). Opettamisen tehtävän lisäksi hän kannustaa yrittäjämäiseen ajatteluun ja opastaa erilaisista mahdollisuuksista (ml. yrittäjyys). Ammatillinen opettaja ylläpitää ja rakentaa erilaisia verkostoja sekä yhdistää eri toimijoita (oppilaitos-oppilaat-yritykset-julkinen sektori jne.) - omien vaikuttamisen mahdollisuuksien puitteissa luonnollisesti.
Miten opettaja voi osaltaan tukea elinkeinon lähiverkoston ja kansainvälisen etäverkoston yhteistoimintaa?
Oppilaitoksen verkostoitumista voidaan kuvata kolmella tasolla 1) oppilaitoksen sisäinen verkosto, jota edustavat tiimityö ja prosessit, 2) lähiverkosto, joka liittyy yhteistyöhön oppilaitoksen välittömässä läheisyydessä olevien oppilaitosten, elinkeinoelämän ja muiden tahojen kanssa ja 3) etäverkosto, joka on suurelta osin moderniin sähköiseen viestintään perustuvaa toimintaa, myös kansainvälistä. (Helakorpi).
Opettajan mahdollisuudet lähi- ja etäverkoston yhteistoiminnan tukemiseen liittyvät omaan elinikäiseen oppimiseen. Keinoina ovat eri taitojen jatkuva vahvistaminen ja kasvattaminen: vuorovaikutus, kieli- ja teknologiset taidot, erilaisten (tekn.) ratkaisujen monistettavuus ja hyödynnettävyys, taloushallinto, henkilöstöosaaminen (HR), jne. Elinikäinen oppiminen liittyy älyllisen oppimisen lisäksi myös emotionaaliseen oppimiseen ja itsensä tuntemiseen.
Lähteitä:
Salminen, H. 2013. Alueiden hyvinvointi ja elinvoimaisuus - aluevaikuttavuus korkeakoulutuksessa. htttp://www.kunnat.net/fi/tietopankit/raportit-artikkelit/2013/Sivut/aluevaikuttavuus-korkeakoulutuksessa.aspx
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti